Puutarhahankkeen tarkoituksena on parantaa museon puutarhan saavutettavuutta ja laajentaa sitä uudella oppimisympäristöllä sisältäen opetuspuutarhan ja ulkoilmanäyttelyn. Hanke liittyy vahvasti Suomen museoiden tallennustyöjako TAKOON, jossa Fiskarsin museolla on kansallinen vastuu dokumentoida puutarhanhoitoa harrastuksena sekä tallentaa puutarhavälineitä kokoelmiinsa. Projektin puitteissa tulemme siksi myös dokumentoimaan muutaman fiskarsilaisen puutarhan valokuvaamalla ja haastattelemalla puutarhanharrastajia. Hankkeen kautta haluamme myös nostaa esille ympäristökriisiin ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä. Hanke on tähän mennessä vastaanottanut avustuksia Nymanska stiftelseniltä, I.A. von Julinin säätiöltä, Nylands svenska trädgårdsföreningeniltä, Karjaa-Pohja säästöpankkisäätiöltä sekä Brita Maria Rehnlund ja Svenska folkskolans vänner säätiöiltä. Suuri kiitos rahoittajille!
Uusi opetuspuutarha ja vieraslajien torjuntaa
Projektin ensimmäisessä vaiheessa, keväällä 2022, puutarhaan rakennettiin uusi saavutettavampi polku, istutuksia siirrettiin ja kahvittelualuetta tasoitettiin. Puutarhan yhteyteen rakennettiin myös ankkatalo ja aitaus Fiskarsin kyläseuran ankoille, jotka kesällä laidunsivat alueella tehtävänään torjua espanjansiruetanoita. Ankat liittyivät kyläseuran Lumo-hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli torjua vieraslajeja ruukissa, mutta ankat elävöittivät myös museoaluetta. Kyläseuran lopetettua ankanpidon, ankkatalosta kaavaillaan kesäkanalaa. Puutarhan toisessa päädyssä laiduntaa 2024 kesäkaudella lampaita.
Vuonna 2023 hankerahoituksella dokumentoitiin kolme fiskarsilaista puutarhaa ja niiden kasvillisuutta, perustettiin mininiitty ja opetuspuutarha, korjattiin pajurakennelmia sekä suunniteltiin ulkoilmanäyttelyä. Haasteeksi osoittautui nopeasti peurat, jotka mielellään liikkuvat alueella, tekemässä tuhojaan. Vuoden 2024 päämääränä on siksi aidata koko opetuspuutarha. Aloitamme myös ulkoilmanäyttelyn rakentaminen istuttamalla luonnon monimuotoisuutta havainnollistavan minimetsän sekä kukkapenkkin perinnekasveilla tunnetun ruukkilaisen, Lahja Lehtosen, entisestä puutarhasta. Näyttely rakentuu seuraavina vuosina vaihe vaiheelta. Kesäkaudella museon puutarha tarvitsee myös päivittäistä ylläpitoa.
Puutarhahanketta koordinoi museolehtori ja puutarhuri Frida Westermarck. Hankkeeseen osallistuu lisäksi tiedoillaan ja taidoillaan museon vapaa-ehtoistyöntekijä ja puutarhaseniori Milvi Pesari, amanuenssi Maria Ollikainen vastuullaan museon tallennus, dokumentointi ja näyttelytoiminta sekä Pohjan paikallishistoriallisen arkiston arkistonhoitaja Jonas Selenius.
Museon puutarhan historiaa
Fiskarsin museon puutarha sijaitsee Hammarbackenilla museorakennuksen ja Slaggbyggnadenin välisellä alueella. Kummatkin rakennukset ovat 1900-luvun alusta 1970-luvulle saakka toimineet kokonaan tai osittain ruukintyöläisten asuintaloina. Tästä syystä mäessä on aikoinaan viljelty runsaasti hyötykasveja ja siellä on laiduntanut talojen asukkaiden kotieläimiä, kuten kanoja. Asukkaiden muuttaessa 1970-luvulla töiden perään muualle kasvoi puutarha kuitenkin pikkuhiljaa umpeen.
2000-luvulla puutarha otettiin uudelleen käyttöön museo-opetuksen tarpeisiin ja sitä kunnostettiin myös päivittäisten museokävijöiden ja kahvilavieraiden iloksi. Vanha polku talojen välillä trimmattiin auki ja polun varteen tehtiin istumapaikkoja. Yhteistyössä Fiskars-yhtiön kanssa mäen puustoa karsittiin, tilalle istutettiin hedelmäpuita ja marjapensaita ja alueelle tuotiin kesälampaita pitämään maisemaa avoinna. Lisäksi alueella on laiduntanut myös esimerkiksi hevosia ja ankkoja.
Puutarhan kunnostus jatkui vuonna 2018, jolloin museo sai vapaaehtoistoiminnan kautta lisävoimia puutarhan hoitoon. Vapaaehtoisten, erityisesti Milvi Pesarin, ansiosta Slaggbyggnadenin edusta sekä sitä ympäröivät kivireunukset ja istutukset saatiin uuteen kukoistukseen. Osa kasveista ovat löytyneet vanhasta puutarhasta ja osa on siirretty muualta. Puutarhassa pyrimme kuitenkin suosimaan perinnekasveja.
