Puutarhahankkeen tarkoituksena on parantaa museon puutarhan saavutettavuutta ja laajentaa sitä uudella oppimisympäristöllä sisältäen opetuspuutarhan ja ulkoilmanäyttelyn. Haluamme projektin puitteissa myös dokumentoida muutaman fiskarsilaisen puutarhan valokuvaamalla ja haastattelemalla puutarhanharrastajia. Hanke liittyy vahvasti Suomen museoiden tallennustyöjako TAKOON, jossa Fiskarsin museolla on kansallinen vastuu dokumentoida puutarhanhoitoa harrastuksena sekä tallentaa puutarhavälineitä kokoelmiinsa. Hanke on tähän mennessä vastaanottanut avustuksia Nymanska stiftelseniltä, I.A. von Julinin säätiöltä ja Nylands svenska trädgårdsföreningeniltä. Suuri kiitos rahoittajille!
Hankeen ensimmäisessä vaiheessa, keväällä 2022, puutarhaan rakennettiin uusi saavutettavampi polku, istutuksia siirrettiin ja kahvittelualuetta tasoitettiin. Puutarhan yhteyteen rakennettiin myös ankkatalo ja aitaus Fiskarsin kyläseuran ankoille, jotka kesällä laidunsivat alueella tehtävänään torjua espanjansiruetanoita. Ankat liittyvät kyläseuran Lumo-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on torjua vieraslajeja ruukissa ja ne elävöittävät myös museoaluetta.
Vuoden 2023 päämääränä on dokumentoida kolme fiskarsilaista puutarhaa ja niiden kasvillisuutta, perustaa opetuspuutarha sekä suunnitella hankeen viimeisenä vuonna toteutettava ulkoilmanäyttely. Kesäkaudella museon puutarha sekä siellä laiduntavat eläimet tarvitsevat myös päivittäistä ylläpitoa.
Puutarhahankketta koordinoi museolehtori ja puutarhuri Frida Westermarck. Hankkeeseen osallistuu lisäksi tiedoillaan ja taidoillaan museon vapaa-ehtoistyöntekijä ja puutarhaseniori Milvi Pesari, amanuenssi Maria Ollikainen ja Pohjan paikallishistoriallisen arkiston arkistonhoitaja Robert Louhimies vastuillaan tallennus- ja dokumentointityö sekä museonjohtaja Emi Ingo, joka vastaa museon näyttelytoiminnasta.
Museon puutarhan historiaa
Fiskarsin museon puutarha sijaitsee Hammarbackenilla museorakennuksen ja Slaggbyggnadenin välisellä alueella. Kummatkin rakennukset ovat 1900-luvun alusta 1970-luvulle saakka toimineet kokonaan tai osittain ruukintyöläisten asuintaloina. Tästä syystä mäessä on aikoinaan viljelty runsaasti hyötykasveja ja siellä on laiduntanut talojen asukkaiden kotieläimiä, kuten kanoja. Asukkaiden muuttaessa 1970-luvulla töiden perään muualle kasvoi puutarha kuitenkin pikkuhiljaa umpeen.
2000-luvulla puutarha otettiin uudelleen käyttöön museo-opetuksen tarpeisiin ja sitä kunnostettiin myös päivittäisten museokävijöiden ja kahvilavieraiden iloksi. Vanha polku talojen välillä trimmattiin auki ja polun varteen tehtiin istumapaikkoja. Yhteistyössä Fiskars-yhtiön kanssa mäen puustoa karsittiin, tilalle istutettiin hedelmäpuita ja marjapensaita ja alueelle tuotiin kesälampaita pitämään maisemaa avoinna. Lisäksi alueella on laiduntanut myös esimerkiksi hevosia.
Puutarhan kunnostus jatkui vuonna 2018, jolloin museo sai vapaaehtoistoiminnan kautta lisävoimia puutarhan hoitoon. Vapaaehtoisten, erityisesti Milvi Pesarin, ansiosta Slaggbyggnadenin edusta sekä sitä ympäröivät kivireunukset ja istutukset saatiin uuteen kukoistukseen. Osa kasveista ovat löytyneet vanhasta puutarhasta ja osa on siirretty muualta. Puutarhassa pyrimme kuitenkin suosimaan perinnekasveja.
