Metsäretkellä

Metsät ovat aina olleet tärkeitä ruukille, sillä tehtaiden lämmittämiseen tarvittiin puuhiiltä. Tämän vuoksi Fiskarsin ruukki hankki omistukseensa suuret maa- ja metsäalueet, joihin kuului myös noin sata järveä. Metsät tarjosivat ruukkilaisille mahdollisuuden metsästää ja kalastaa vapaa-ajallaan ja hankkia samalla lisää syötävää ruokapöytään.

Emma ja Victor Brejder laskemassa verkkoja Degersjössä 1900-luvun alussa. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Kalastaminen oli sallittua lähes kaikissa järvissä aina vuoteen 1951, jolloin Fiskarsin kalastusyhdistys perustettiin. Monilla fiskarsilaisilla oli vakiintuneet kalastuspaikkansa, jotka saattoivat periytyä sukulaisille. Kalastusreissuja varten järvien rannoille rakennettiin pieniä mökkejä, joihin soudettiin itse tehdyillä ruuhilla. Matka metsän läpi mökille oli tervetullutta vaihtelua työpajoissa 1800- ja 1900-luvulla tehtyyn raskaaseen työhön.

Hienoseppä Ivar Holmström seurueineen Holmströmien mökillä. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Palovaaran vuoksi mökkejä sai rakentaa ainoastaan järvien pieniin saariin. Ensimmäisen mökin pystytti torppari Semenius vuosina 1882–1886 Öksjön Storholmenille. Alkeellinen mökki oli rakennuttu pystyssä olevista pyöreistä riu’uista. Seuraavan mökin rakensi kaksi fiskarsilaista hienotaeseppää Lutsjölle. Mökki oli tehty laudasta kallionseinämää vasten ja mökin sisällä oli kaksi laveria ja kamiina. 1900-luvulla mökkien määrä lisääntyi vähitellen. 1960-luvulla koitti toinen mökkibuumi, jonka myötä uusia kesämökkejä pystytettiin Iso-Kiskon ja Degersjön järvisaariin. Fiskarsissa työntekijöillä oli mökit aikaisessa vaiheessa verrattuna Suomen muihin teollisuuspaikkakuntiin.

1950-luvun metsässä

Ruukin työntekijöille metsistä oli hupia ja hyötyä. 1950-luvulla työläiset hyödynsivät metsää omiin tarpeisiinsa erilaisin tavoin. Fiskarsin kansakoulusta käytiin puolukkametsässä, marjat kerättiin koululle ja tarjottiin myöhemmin kouluruokailujen yhteydessä. Lapset myös leikkivät metsässä. Etenkin Tulilinjan takana olleilla Ryövärinmäellä ja Ritarinmäellä oli niin innostavat nimet, että siellä leikittiin metsätöitä ja säkkihyppelyä. Samassa paikassa käytiin myös luokkaretkellä.

Olga ja Berthel Axelsson retkellä metsässä lastenlastensa kanssa. Bertel toimi Fiskars-yhtiön prokuristina vuodesta 1926 alkaen. Hän oli mukana perustamassa Fiskars Sångarbröder -kuoroa ja toimi sen johtohahmona useat vuodet. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Kotiin metsästä kerättiin mustikoita ja puolukoita, joista tehtiin puolukkahilloa. Kanttarelleja poimittiin jonkin verran, mutta ei juurikaan muita sieniä. Tuoreista kanttarelleista tehtiin kastiketta. Talvisin hiihdettiin paljon, ja ladut kulkivat osittain metsässä. Metsien kautta kulki monia oikopolkuja, jotka olivat ahkerassa käytössä. Perheet myös retkeilivät ruukin lähimetsissä sekä majoittuvat teltassa, ja samalla kalastettiin. Talvisin pilkittiin lähialueen järvillä.

Kun ruukissa töissä ollut perhe rakensi talon, sai hirret hakea Fiskarsin metsistä maksua vastaan. Samoin polttopuita sai maksua vastaan kerätä itse metsästä. 1950-luvulla monissa perheissä oli joulukuusi Fiskarsin lähimetsistä. Lehtikerppuja (eli lehtipuiden ja pensaiden oksista tehtyjä kimppuja) kerättiin kotieläimille, joita monilla ruukkilaisilla oli vielä 1950-luvulla. Myös vihtoja tehtiin lähimetsien koivuista.

Pojo Flickor (tyttöjen partio) osallistuu jäljitykseen Flacksjön ympäristössä vuonna 1955. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

1950-luvulla Fiskarsin lähialueen metsissä oli osittain eri eläinlajeja kuin tänään. Metsissä näki usein hirviä, piisameja ja teeriä. Valkohäntäpeuroja ei ollut vielä 1950-luvulla Fiskarsissa, eikä susistakaan ollut havaintoja. Osa ruukin työläisistä pyydysti piisameja ansaitakseen ylimääräistä tuloa. Piisamien turkit kuivatettiin ja myytiin Helsingissä, mihin matkattiin linja-autolla.

Kuuluisat hirvijahdit

Fiskarsia ja Skogbytä ympäröivät suuren metsäalueet mahdollistivat metsästämisen ja jahtien järjestämisen. Vuodesta 1934 alkaen Fiskars Oyj:n johto on ylläpitänyt jahtiin liittyviä perinteitä. Tärkeä henkilö jahtien järjestäjänä on ollut Åminneforsin rautaruukin isännöitsijä John von Julin, joka järjesti jahteja Skogbyssä. Vuosina 1941–1943 hän sai käskyn tyhjentää metsät hirvistä, kun Hangon rintamalla oli käynnissä sota. Skogbyn jahteihin osallistui Fiskarsin johtajien sukulaisia ja tarkoin valittuja vieraita. John von Julin vastasi aluksi myös jahdeista Fiskarsin metsissä. Vuonna 1935 järjestettiin historiallisesti kiinnostava jahti Fiskarsin mailla Haapaniemen tilalla Kiskossa. Jahtiin osallistui marsalkka Gustaf Mannerheim, vuorineuvos Jacob von Julin vanhempi ja kreivi Carl Erik Mannerheim. Vuonna 1918 Fiskarsissa järjestettiin toinen merkittävä hirvenmetsästys. Siihen osallistuivat muun muassa Rüdiger von der Goltz, joka johti saksalaisia joukkoja sisällissodan aikana, ja Carl von Wendt, joka johti Suomenlinnan vankileiriä.

Albert Lindsay von Julin vieraineen Kivitalon edessä. Seurue osallistui hirvenmetsästykseen vuonna 1918 Fiskarsissa. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

1970-luvulla Fiskarsin toimitusjohtaja Göran J. Ehrnrooth ja kiinteistöryhmän johtaja Olof Bruncrona kehittivät jahdeista jokavuotisen tapahtuman. Onnistuneet jahdit kiillottivat Fiskarsin brändiä. Vieraita oli mm. Uudenmaan prikaatista, Metsäliitosta sekä teollisuuden ja kaupan alan yrityksistä.

Luonnossa virkistäytyminen

Jo 1900-luvun alussa ruukinlääkäri Lennart Holm oli kiinnostunut urheilusta ja ymmärsi voimistelun ja harjoittelun merkityksen. Hän oli puheenjohtajana Fiskarsin ensimmäisessä urheiluseurassa, joka oli nimeltään Fiskars gymnastikklubb. Hän rakensi yläruukin ”Tohtorinmäkeen”, Fiskarsin museopuutarhan yläpuolelle kuntopolun, jonka varrella oli kuntoilupisteitä. Polun jälkiä on nähtävissä maastossa vielä tänäkin päivänä.

Suomenkielinen urheiluseura FU-47 rakennutti kahden kilometrin valaistun ladun Katinsuolle vuonna 1972. Hanketta tukivat Fiskars-yhtiö ja erityisesti metsänhoitaja Clas-Johan Grönvall. Latua on myöhemmin pidennetty ja se on ollut suosittu ruukkilaisen keskuudessa. 1980-luvulla laadittiin puulajipolku päärakennus Kivitalon läheisyyteen Stig Nordmanin aloitteesta. Kahden kilometrin pituisen reitin varrella on 25 kyltitettyä puulajia. Mukana on tammi, joka on yhtä vanha kuin Fiskarsin ruukki. Luonnon läheisyyteen pääsee myös vaellus- ja maastopyöräreiteillä. 2000-luvulla yhdistys nimeltä Fiskars Village Trail Center toteutti ruukin läheisyyteen 60 kilometrin verran maastopyöräreittejä.

Arkeologiset kohteet metsässä

Fiskarsin seudun metsissä vaeltaessaan voi kohdata merkkejä aiemmasta asutuksesta ja rautaruukin toiminnasta. Entisen Pohjan kunnan alueella on 80 kiinteää muinaisjäännöstä tai kulttuuriympäristökohdetta. Seuraavassa niistä muutama esimerkki.

Järnvikin Kohagenissa on varhaisen rautakauden röykkiökalmisto. Vuoden 1994 tutkimusten mukaan alueella on ainakin 18 hautaröykkiötä ja asuinpaikka.

Yksi Järnvikin alueen useasta röykkiöstä. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Leilän kylässä, entisessä Kiskon kunnassa sijaitsee Malmberget. Alueella oli kaivostoimintaa vuosina 1630–1866. Jäljellä on seitsemän vanhaa kaivoskuilua, jätekivikasoja ja kaivostoiminnan aikaisia rakenteita.

Risslan metsäpolulla voi ihailla Risslan vesiputousta ja vanhan voimalaitoksen rakenteita. Risslan pato ja sähkövoimala rakennettiin 1899 tuottamaan sähköä Fiskarsiin ruukkiin. Neljän kilometrin pituinen kävelyreitti alkaa Fiskarsin ruukista.

Tomasbölessä, entisen Pohjan kunnan alueella sijaitsi Suomen ensimmäinen paperimylly, missä valmistettiin lumppupaperia vuosina 1667–1713. Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys pystytti paikalle muistomerkin, jolle pääsee Thomasbölentieltä metsäpolkua pitkin.

Tiesitkö että..

”Metsäkylpy” tai oleskelu metsässä avoimin aistein parantaa henkistä hyvinvointia ja vastustuskykyä. Metsässä vietetty aika laskee stressiä, verenpainetta ja pulssia. Japanissa 1980-luvulla alkanutta suuntausta kutsutaan nimellä shinrin-yoku.

Fiskars kyläseura ylläpitää perinteitä ruukkilaisten hyvinvoinnin ja luonnossa liikkumisen mahdollistamiseksi. Kyläseuran alla toimiva Fiskarsin luonto- ja kalastuskerho lainaa jäsenilleen soutuveneitä ja sup-lautoja, jotta fiskarsilaiset voivat kalastaa ja nauttia luonnosta.

Tammisaaressa sijaitsee Dagmarin puistoksi kutsuttu Källvikenin ranta-alue, jonka Fiskars-yhtiö lahjoitti Suomen 100-vuotisjuhlavuotena Metsähallitukselle. Tarkoituksena oli, että suomalaiset saisivat mahdollisuuden nauttia ja inspiroitua luonnosta. Puisto on nykyisin luonnonsuojelualue, jossa on vaellusreittejä, ranta ja Dagmarin lähde, jonka virkistävää vettä voi nauttia. Lähde on saanut nimensä Venäjän keisarinna Dagmarin, venäläiseltä nimeltään Maria Feodorovnan mukaan. Hän oli naimisissa keisari Aleksanteri III kanssa. Pari purjehti 1880- ja 1890-luvuilla usein Suomen saaristossa ja vieraili kävelyretkillä Källvikenin alueella. Vapaaherra Mauritz Hisinger pystytti muistomerkin Källvikeniin keisariparin kunniaksi.

Lähteet ja kirjallisuus

Fiskars jakterna 1974–2003.

Grönroos, Tor-Erik & Törnqvist, Sune. Kojorna i Fiskars – Fritidsboende 1882–2001. 2002.

Grönroos, Tor-Erik. Fiskars Fiskeförening – Fiskarsin kalastusyhdistys r.f. 1953–2003. 2003.

Holmström, Laura. Minnen från Fiskars. 1994.

Pihlgren, Gösta & Salama, Laura. Fiskarsin urheilijat -47 ry 60-vuotishistoriikki v. 2007. 2007.

Pihlström, Kåre. Källviken Dagmars park. 2017.

Westerholm, Kurt. Fiskars IF 75 år, 1915–1990. 1990.

Winter, Albert. Sommarstugorna i brukets omgivning. Fiskars i dag och för 300 år sedan. 1949.

Internetlähteet

Fiskars ger Dagmarskällan i födelsedagsgåva till Finland, Västra Nyland. https://www.vastranyland.fi/artikel/78868cf0-718d-43a8-aa31-4a3dd8f72811. Från internet 8.8.2023.

Järnvik, Kyppi. https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=112.606010012. Från internet 9.8.2023.

Malmberget, Kyppi. https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=108.259400001. Från internet 9.8.2023.

Skogsbad, Scandinavian Nature and Forrest Therapy Institute. https://www.scandinaviannatureandforesttherapyinstitute.com/skogsbad/. Från internet 9.8.2023.

Suomalaisten ulkoiluaktiivisuus säilynyt korkeana – luonnonalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä. 12.5.2022. Naturresursinstitutet Luke. https://www.luke.fi/sv/seurannat/luonnon-virkistyskayton-valtakunnallinen-inventointi-lvvi/riksomfattande-inventering-av-rekreation-i-naturen-beskrivning. På internet 10.8.2023.

Ta dig ett skogsbad, Folkhälsan. https://www.folkhalsan.fi/ut-och-njut/artiklar/artikel-126/. Från internet 9.8.2023.

Tomasböle Pappersbruk. Wikipedia. https://sv.wikipedia.org/wiki/Tomasb%C3%B6le_pappersbruk. Från internet 22.8.2023.

Träslagsstigen, Fiskars village. https://fiskarsvillage.fi/sv/tjanster/tradslagsstigen/. Från internet 8.8.2023.