Puutarhaprojektin tarkoituksena on laajentaa museon puutarhaa uudella oppimisympäristöllä, sisältäen opetuspuutarhan ja ulkoilmanäyttelyn. Hanke liittyy myös vahvasti Suomen museoiden tallennustyöjako TAKOON, jossa Fiskarsin museolla on kansallinen vastuu dokumentoida puutarhanhoitoa harrastuksena sekä tallentaa puutarhavälineitä kokoelmiinsa. Oppimisympäristön kautta haluamme jakaa tietoa puutarhoista Fiskarsissa, perinteisestä kiertotaloudesta ja puutarhanhoidosta harrastuksena. Haluamme myös nostaa esille ympäristökriisiin ja kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä.
Puutarhahanketta koordinoi museolehtori ja puutarhuri Frida Westermarck. Hankkeeseen osallistuu lisäksi tiedoillaan ja taidoillaan museon vapaa-ehtoistyöntekijä ja puutarhaseniori Milvi Pesari, amanuenssi Maria Ollikainen vastuullaan museon tallennus, dokumentointi ja näyttelytoiminta, Pohjan paikallishistoriallisen arkiston arkistonhoitaja Jonas Selenius ja Museonjohtaja Emi Ingo jonka vastuulla on hankkeen hallinnointi.
Hanke on tähän mennessä vastaanottanut avustuksia Nymanska stiftelseniltä, I.A. von Julinin säätiöltä, Nylands svenska trädgårdsföreningeniltä, Fiskars Groupilta, Karjaa-Pohja säästöpankkisäätiöltä, Brita Maria Rehnlundin säätiöltä sekä Svenska folkskolans vänner säätiöiltä ja Suomen kulttuurirahastolta. Suuri kiitos hankkeen mahdollistajille!
Museon puutarhan historiaa
Fiskarsin museon puutarha on melko uusi lisä museon toimintaan. Mutta Hammarbackenilla, museorakennuksen ja Slaggbyggnadenin välisellä alueella, on kuitenkin vanhat viljelyperinteet. Museorakennukset olivat 1900-luvulla pääasiassa ruukin työläisten asuinkäytössä. Tästä syystä mäessä on aikoinaan viljelty runsaasti hyötykasveja ja siellä on laiduntanut talojen asukkaiden kotieläimiä, kuten kanoja. Asukkaiden muuttaessa 1970-luvulla töiden perään muualle kasvoi puutarha kuitenkin pikkuhiljaa umpeen.
Puutarhan uusi alku
2010-luvulla puutarha otettiin uudelleen käyttöön päivittäisten museokävijöiden ja kahvilavieraiden iloksi. Vanha polku talojen välillä trimmattiin auki ja polun varteen tehtiin istumapaikkoja. Museo-opetuksen tarkoituksiin rakennettiin muutamat istutuslaatikot.
Vuonna 2012 Slaggbyggnadenin edusta raivattiin ja mäen puustoa karsittiin yhteistyössä Fiskars Oyj:n kanssa. Uusia hedelmäpuita ja marjapensaita istutettiin ja alueelle tuotiin kesälampaita pitämään maisemaa avoinna. Niityllä on aikanaan myös laiduntanut hevosia.
Puutarhan kunnostus jatkui vuonna 2018, jolloin museo sai vapaaehtoistoiminnan kautta lisävoimia puutarhan hoitoon. Erityisesti Milvi Pesarin ansiosta Slaggbyggnadenia ympäröivät kivireunukset ja istutukset on saatu uuteen kukoistukseen. Osa kasveista, esimerkiksi iirikset, tarhapioni ja suopayrtit ovat löytyneet vanhasta puutarhasta ja osa on istutettu tai siirretty muualta. Puutarhassa pyrimme suosimaan perinnekasveja.
Oppimisympäristö rakentuu
Keväällä 2022 aloitetiin uuden oppimisympäristön luominen museon puutarhaan. Oppimisympäristö tulee sisältämään keittiöpuutarhan, minimetsän, niityn ja näyttelyosuuden. Se on kaikkia kävijöitämme varten, mutta suunniteltu erityisesti kouluryhmiä ajatellen. Ryhmät pääsevät viljelemään keittiöpuutarhassa ja poimimaan marjoja ja hedelmiä minimetsästä. Näyttely muodostuu puutarhan eri osioista, joissa kerrotaan mm. ruukkilaisten puutarhoista, kiertotaloudesta, ilmastonmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta.
Työt aloitettiin rakentamalla uusi saavutettavampi kävelytie Puutarhan läpi sekä eläintensuoja museoalueella laiduntaville elämille. Lisäksi istutuksia siirrettiin ja kahvittelualuetta tasoitettiin ja sitä koristeltiin pajurakennelmilla. Samoinhin aikoihin Fiskars kyläseura alkoi tekemään työtä vieraslajien torjumiseksi. Espanjansiruetanat olivat päässeet lisääntymään huolestuttavan paljon ja ylsivät myös museoaluelle. Kyläseura hankki ankkoja, joiden tehtävä oli torjua etanoita myös museon läheisyydessä. Ankkahanke loppui kuitenkin lyhyeen, mutta torjunta jatkuu etanoiden keräämisellä ja hävittäisellä. Toiseksi riesaksi osoittautui lukuisat peruat, jotka syöivät juuri istutetut pajukoristeet. Vieraslajien torjunta on tärkeä osa hankkeen perustyötä, jota ilman ei pystytä perustamaan toimivaa keittiöpuutarhaa.
Vuonna 2023 aloitetiin keittiöpuutarhan ja niityn perustaminen ja oppimisympäristön eri alueet jaettiin riukuaidalla. Teimme myös näyttelyyn liittyvää taustatyötä, dokumentoimalla kolme fiskarsilaista puutarhaa ja niiden kasvillisuutta.
Vuoden 2024 päämääränä on aidata koko opetuspuutarha, osittain perinteisellä riukuaidalla ja osittain uudemmalla aitarakennelmalla sekä jatkaa keittiöpuutarhan rakentamista. Yhteistyssä Nina Backmanin A million Trees to Finland taidehankkeen kanssa istutetaan luonnon monimuotoisuutta havainnollistavan minimetsä. Ajatuksena on että opetuspuutarha näyttelyineen rakentuu vaihe vaiheelta tulevina vuosina.