Tutki & Opi > Digimuseo > Fiskarsin mäkihyppyhistoria

Satuitko tietämään, että ruukissa on kilpailtu mäkihypyssä ja harrastettu lajia vuosikymmenien ajan? Fiskarsin ruukki oli keskeinen mäkihyppykilpailujen ja harrastajien keskus 1900-luvun alkupuolella.

Mäkihyppy on kotoisin Norjan Telemarkista jo 1800-luvun alusta. Sieltä juontaa ns. telemark-laskeutuminen. Ensimmäiset mäkihyppykisat Suomessa järjestettiin Helsingin Alppilassa 1885. Vasta vuonna 1905 sinne rakennettiin ensimmäinen hyppyrimäki, josta vauhtia sai 25 metrin mittaisiin hyppyihin. Hyppyri purettiin vuonna 1939.

Tohtorinmäki oli ensimmäinen ruukin mäkihyppypaikka, joka sijaitsee aivan museoalueen läheisyydessä. Se on luontaisesti jyrkkä mäki, jossa alkoi mäkihyppääminen jo niinkin aikaisin kuin 1919. Mäkihyppytoimintaa Fiskarsissa johti kaksinkertainen mäkihypyn Suomen mestari August Jansson, joka oli ammatiltaan insinööri ja ruukin konepajan johtaja. Luonnonmäelle rakennettiin myöhemmin myös hyppytorni, jonka vaikutuksesta hyppyihin saatiin pituutta 24 metriä.

Kuvan kartassa nuolet näyttävät mäen aloituskohdan ja suunnan.
Getberget. Kuva Fiskarsin museo.
Hyppääjä T. Nieminen vauhdissa Getbergbackenilla v. 1922.
Kuva Fiskarsin museo.
Kuvan kartassa nuolet näyttävät mäen aloituskohdan ja suunnan.

Getberget oli toinen mäkihyppypaikka suoraan ensimmäisen hyppymäen, Tohtorinmäen, vastakkaisella puolella. Se sijaitsee museolta Antskogin suuntaan mentäessä. Sinne rakennettiin uusi, upea torni ja avajaiset pidettiin 19.3.1922. Avajaisten kisoihin osallistui 70 mäkihyppääjää ja katsojia oli 3000. Tästä lähtien järjestettiin Fiskarsin talvikisoja, jotka järjestettiin viimeisen kerran 1970. Getbergetin ennätys on 39 metriä vuodelta 1924.

Fiskarsin aikajärjestyksessä kolmas mäki on Bollberget. Sen rakensi FIF (Fiskars idrottsförening) osin talkoilla 1939. Tämä mäki oli varusteluiltaan yhtä korkeatasoinen kuin silloiset Lahden ja Puijon mäet. Mäkihyppy oli Fiskarsissa usean lapsen talviharrastus. Välineitä olikin sitten vaikeampi hankkia. Onneksi ruukin hienotae- ja puusepiltä sai apua hyppysuksien valmistamiseen itse ja näitä oppeja käytiin hakemassa kursseilta, joissa nuoret harrastajat saivat tehtyä omat välineensä. Bollbergetissä hypättiin jopa 55 metrinen hyppy harjoituksissa!

Rompan on Flaggbergetin luona oleva mäki, jossa hypättiin noin 20 metrin mittaisia hyppyjä.

Sveitsi oli Fiskarin Työväen Urheilijoiden oma hyppyrimäki. 1960-luvulla saatettiin rakentaa pieniä mäkiä sopiville paikoille, joissa saattoivat harjoitella aikansa innokkaat mäkihyppääjät. Samaan aikaan mäkihypyn kulta-ajat Fiskarsissa alkoivat olla lopuillaan ja myös Fiskarsin talvikisojen pitäminen loppui viimeisiin kisoihin vuonna 1970. Fiskarsin suurimmat mäkihyppysankarit olivat mäkihypyn suomenmestaruudenkin saavuttaneet Uuno Suomalainen ja Yrjö Kivivirta.

Lähteet: