Istutetut jalopuut ja metsiköt Fiskarsissa

Fiskarsissa on useita puita tai pieniä metsiköitä, jotka on istutettu tärkeiden tapahtumien ja ihmisten muistoksi tai tulevaisuuden tarpeita ajatellen. Ruukkilaisille puut ovat merkityksellisiä historian, harvinaisen puulajin tai estetiikan vuoksi. Tärkeiden puiden luokse retkeillään, puun luona kokoonnutaan tai pidetään pieni lepotauko. Uusien tutkimusten mukaan terveet, vanhat puut ja puistot edistävät hyvinvointia, koska puut sitovat saasteita, tuottavat happea ja alentavat stressiä. Puut voivat parantaa alueen mikroilmastoa suojaamalla auringolta, tuulelta ja melulta. 

Istutetut jalopuut, kuten jalavat ja lehmukset ovat tärkeä osa Fiskarsin ruukin vetovoimaa ja herättävät monissa ihailua. Johan Jacob von Julinin kerrotaan istuttaneen ruukinkadun jalavat lievittääkseen englantilaissyntyisen vaimonsa Emily Lindsayn koti-ikävää. Kertomus osoittautui paikkaansa pitäväksi, kun ruukin suurin jalava ”Kardusenin” lähellä kaatui myrskyssä vuonna 1955. Metsänhoitaja Erik Roosin mukaan jalavassa oli 118 vuosirengasta, joka viittaa siihen, että puu oli istutettu lähellä Emilyn kuolinvuotta 1835. 

Ruukin vanhin jalava, joka kaatui myrsky Beritin voimasta 15.10.1955 yläruukkiin johtavan sillan kohdalla. Siitä saatiin 52 m3 puuta. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Fiskarsin asukkailla on pitkään ollut tapana istuskella ja katsella elämän menoa ruukinkadun jalavien alla. Suuren jalavan alla olevaa istuskelupaikkaa kutsutaan “väntaniksi”, ja sen on myös taiteilija Lennart Segerstråle tallentanut seurantalo Lukaalin monumentaalimaalaukseen. Joulurukoukseen puolestaan kokoonnuttiin konttoristi Laura Holmströmin aloitteesta suuren kuusen viereen nykyiselle torille. 

Lennart Segerstrålen monumentaalimaalaus “Lauantai-ilta”. Keskimmäinen piirros kuvaa miesten ja naisten odottavan illan tapahtumia “väntanilla”, suuren jalavan luona. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Tammia on istutettu ruukkiin useaan otteeseen. Vuonna 1934 Fiskarsin tenniskentän lähelle istutettiin ryhmä tammia. Ruukin 300-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1949 istutettiin metsäteknikko Nils-Erik Fritzin aloitteesta nykyisen Paateron keramiikkapajan lähelle yhdeksäntoista tammen lehto. Puut istuttivat metsäosaston virkamiehet ja jokainen sai oman puun. Keramiikkapajasta kauimpana olevan tammen on istuttanut Fritz itse ja eteläisimmän puun luultavasti metsänhoitaja I.A. von Julin. Göran J. Ehrnroothin 70-vuotissyntymäpäivän kunniaksi vuonna 2004 istutettiin tammia symmetrisiin ympyröihin seurantalo Lukaalin läheisyyteen. 

Paljas puu Fiskarsin taimiston edessä vuonna 1935. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Muita fiskarsilaisille tärkeitä puita ovat Kivitalon yläpuolella oleva vanha tammi, joka on yhtä vanha kuin ruukki sekä kuollut tammi, mikä sijaitsee Fiskarsintien tunnelin lähellä. Bölen ja Brunkomin välissä oli 1950-luvulla nelirunkoinen tammi, mikä suojeltiin Fiskars-yhtiön toimesta. Tammi oli tuolloin Pohjan kunnan ainoa rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Nykyisin sekä Antskogintiellä että Rahnolantiellä on suojeltuja kuusia. 

Johan Jacob von Julinin toimesta istutettiin lehtikuusia 1840-luvulla Lönnhammariin, luultavasti sillä ajatuksella, että lehtikuusista saisi tulevaisuudella mastoja laivoihin. Vuonna 2019 Fiskars Oyj lahjoitti muutaman lehtikuusen mastoksi turkulaiseen Sigyn -museolaivaan. 

Tukkeja lastataan kuorma-auton kyytiin niin kutsutussa lehtikuusipuistossa vuonna 1962. Kuva: Fiskarsin museon kuvakokoelma.

Puut ovat tärkeitä ruukkilaisille symboliikan, historian ja sijainnin vuoksi, joten on ymmärrettävää, että puiden kaataminen herättää tunteita. Milloin puu voidaan tai tulisi kaataa? Kaataminen voi olla perusteltua esimerkiksi silloin, jos puu on vahingoittunut ja vaarallinen ihmisille ja rakennuksille tai jos se on istutettu tiettyä tulevaisuuden tarkoitusta varten. Raaseporin kaupunki haluaa kehottaa asukkaitaan miettimään kahdesti, ennen kuin puu päätetään kaataa. Erityisesti suositellaan suojelemaan yli 200 vuotta vanhoja jalolehtipuita, suuria puita, joiden runko on halkaisijaltaan yli metrin sekä paksuja onttopuita. Usein vanhan puun leikkaaminen voi auttaa pidentämään sen elinikää. Terve pihapuu suojaa muun muassa auringonsäteiltä ja vesivahingoilta ja edistää hyvinvointia, parantaa ilmastoa ja edistää ekologista monimuotoisuutta. Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, kun joudut kaatamaan puun, muista aina istuttaa uusi puu tilalle. 

Tiesitkö että… 

Naapurikunnassa Lohjalla kasvaa Suomen kauneimmaksi tammeksi tituleerattu “Paavolan tammi”, jonka luona vierailee vuosittain suuri määrä turisteja. 

Pihapuu voi imeä päivässä satoja litroja vettä ja suojella rakennuksia tulvilta ja eroosiolta. 

Puut suojaavat auringon UV-säteilyltä ja lämpötilan nousulta, joita ilmastonmuutos aiheuttaa. 

Puiden ekosysteemi luo elinympäristöjä kasveille ja eläimille, mikä edistää luonnon monimuotoisuutta. 

Kuusi on pieneliöiden tärkein “isäntäpuu”. 

25 metriä korkea lehmus tuottaa 1,7 kg happea tunnissa. 

Lähteet ja kirjallisuus 

Guldet på vår gård. Det du inte visste om våra gårdsträd i Raseborg. Raseborgs stad. 2023. 
Luther, Hans. Vatten och växtvärlden. Pojo sockens historia del I. 1959. 
Roiko-Jokela, Heikki (Red.). 1. Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa. 2012.  
Roiko-Jokela, Heikki (Red.). 2. Ihminen ja metsä – kohtaamisia arjen historiassa. 2012.  

Julkaisemattomat lähteet 

Mailkorrespondens med Fiskars skogsavdelning. 8-11.8.2023.  

Internetlähteet 

Museolaiva Sigyn saa uudet mastot Fiskars Oyj Abp:ltä. 26.2.2019. Fiskars Village. https://www.epressi.com/tiedotteet/matkailu/museolaiva-sigyn-saa-uudet-mastot-fiskars-oyj-abplta.html. Verkosta 10.8.2023.  

Onko tässä Suomen kaunein puu. Retkipaikka. https://retkipaikka.fi/onko-tassa-suomen-kaunein-puu/. Verkosta 24.7.2023.