Metsätyökalut

Fiskars perustettiin alun perin rautaruukkina, ja on perinteisesti keskittynyt teräksen valmistukseen. Fiskars tunnetaan myös hienotakeista, kuten saksista, veitsistä, ja aterimista. Maatalous ja metsätalous ovat olleet toinen merkittävä liiketoiminta-alue. Fiskars oli pitkään omavarainen, ja sillä oli laaja maatalousosasto. Fiskars valmisti myös maatalouteen liittyviä kuluttajatuotteita, joista kuuluisin on aura.

Metsä, joka oli pitkään elintärkeä polttoaine raudan sulatuksessa, on myös aina ollut tärkeä osa Fiskarsin toimintaa. Taloudellisesti vaikeina aikoina yhtiön metsistä voitiin esimerkiksi myydä arvokasta puuta.

Yli 350-vuotisen historiansa aikana Fiskars-yhtiö on laajentanut toimintaansa ostamalla kilpailijoita alalta, ja yrityksiä, joilla oli aivan erilainen liiketoiminta. Yksi merkittävimmistä hankinnoista oli Billnäs bruk A.B, josta tuli Fiskarsin tytäryhtiö vuonna 1920. Billnäs tunnettiin monipuolisista työkaluistaan ja välineistään, ja yhtiön hankinta laajensi Fiskarsin valikoimaa. Vuonna 1959 yritys fuusioitiin osaksi Fiskars-konsernia. Billnäs A.B. valmisti myös metsätyökaluja. Billnäsin menestyneimpiä metsätyökaluja on kirves. Tunnettu Billnäs-kirves valmistettiin pitkään Billnäs-leimalla, vaikka yritys kuuluikin Fiskarsiin.

Kirveiden lisäksi Fiskars on valmistanut kaatovänkiä, nostosaksia, koukkuja, kuorimaveitsiä, moottorisahan ketjuja ja erilaisia istutustyökaluja.

Fiskars on myös valmistanut metsätraktoreita ja puunostureita. Lyhytaikainen yhteistyö Volvon kanssa aloitettiin traktoreiden huolto- ja kokoamispalveluiden parissa. Puunosturit valmistettiin aluksi Porvoossa ja myöhemmin Salossa vuosien 1965 ja 1988 välillä. Traktoreita kehitettiin yhteistyössä Fiskars-yhtiön oman metsäosaston ja ulkopuolisten metsäalan asiantuntijoiden kanssa.

Kirves

Perinteinen kirves koostuu terästä ja puisesta kahvasta. Terän takaosaa, eli kantapää, voitiin käyttää vasarana tai moukarina. Kahva on tehty vaihdettavaksi tarvittaessa. Tämä oli välttämätöntä erityisesti ammatillisessa käytössä. Saattoi nimittäin käydä niin, että kirveellä lyödessä osuttiin terän sijasta kahvalla, mikä saattoi johtaa kahvan katkeamiseen. Pala peltiä tai metallilankaa voitiin kiinnittää lähimmäksi terää. Kahvan tuli olla vaihdettavissa nopeasti, koska työaika oli kallista. Metsätyöntekijät saattoivat viettää aikaa valmistaen uusia kirveskankia esimerkiksi vapaa-ajallaan. Terä kiinnitettiin kahvaan puukiilalla, jota on kiristettävä ajoittain, kun terä löystyy. Kahva muotoiltiin ergonomisesti.

Kirvesmalleja on monenlaisia. Käytännössä niitä käytetään kuitenkin samalla tavalla eli hakkaamiseen ja halkaisemiseen, mutta kaikki ovat suunniteltu tiettyihin tarkoituksiin ja työtehtäviin. Tunnettuja kirvesmalleja ovat halkaisukirves, piilukirves, retkikirves ja kiilakirves. Alla olevassa kuvassa näkyy Fiskarsin valmistama leimakirves, jota käytettiin merkitsemään puut, jotka piti kaataa, uittaa tai pilkkoa.

Leimakirves Fiskarsin museon kokoelmasta.

Vuosien varrella Fiskars on valmistanut monenlaisia kirveitä. Alun perin kirves koostui terästä ja puukahvasta. Suuri innovaatio tehtiin 1980-luvulla, kun alettiin valmistaa kahvaa muovista. Tämä tarkoitti, että kirves oli sekä halvempi että helpompi valmistaa. Lopputuloksena oli edullinen mutta toimiva tuote kuluttajille.

Fiskarsin valmistama muovivartinen rakentajankirves Fiskarsin museon kokoelmasta.

Vesuri

Vesuria käytetään oksien tai oksien poistamiseen puista. Terä on pitkä, litteä ja terävä toiselta puolelta. On olemassa useita eri kokoisia ja tyyppisiä vesureja. Tiettyjä vesureita voidaan käsitellä yhdellä kädellä, kun taas toiset vaativat kahden käden käyttöä.

Kaksi vesuria jotka ovat olleet Fiskarsin vapaaehtoisen palokunnan käytössä. Valmistaja on Billnäs Oy Ab, joka toimi Fiskarsin tytäryhtiönä. Fiskarsin museon esinekokoelmasta.

Kuorintarauta

Kuorintarauta, on puun kuorimisessa käytetty työkalu. Se muistuttaa pitkäteräistä puukkoa, jossa on kahva molemmissa päissä. Terä on usein päistään eteenpäin kaartuva, siitä syystä, että kuorittava kohta pysyy terän alueella. Kuorinta voidaan tehdä joko työntö- tai vetoliikkeellä.

Kuorintarauta, tai kuorimarauta, Fiskarsin museon esinekokoelmasta.

Tukkisakset

Tukkisaksia käytetään puutavaran käsittelyyn ja pinontaan. Työkalu soveltuu myös pitkien puunrunkojen käsittelyyn. Sakset leikkaavat hieman puuhun, mikä antaa paremman otteen sen käsittelyä varten.

Fiskarsyhtiön valmistamat tukkisakset Fiskarsin museon kokoelmasta.

Jännesaha

Jännesaha koostuu sahalinjasta ja puuosista, sekä jännitysnauhasta, jossa on puunappuloita, jotka yhdistävät pääpuuosat. Sahalinja ja jännitysnauha ostettiin useimmiten valmiina, mutta itse saha veistettiin yleensä itse. Jännitysnauhat tehtiin usein hamppukuiduista, koska se oli kestävä materiaali. Jännesahaa käytettiin vilkkaimmin 1920- ja 1950-lukujen välillä, jonka jälkeen se korvattiin kaarisahalla. Myöhemmin tämä korvattiin moottorisahalla.

Jännesaha Fiskarsin museon esinekokoelmasta.

Tukkisaha

Tukkisaha, jota kutsutaan myös säätösahaksi tai hirsisahaksi, pidettiin yhdessä kirveen ja jännesahan kanssa kauan metsätyöntekijän tärkeimpänä työkaluna. Sahassa oli kahdet kahvat, koska se oli tarkoitettu kahdelle käyttäjälle.

Tukkisaha Fiskarsin museon esinekokoelmasta.