Tutki & Opi > Digimuseo > Fiskarsin Ruukki sodasta teollisuuteen > Fiskarsin mylly

Fiskarsin mylly


Tiedetään, että Fiskarsissa on ollut mylly jo ennen ruukin perustamisvuotta 1649. Nykyinen mylly rakennettiin vuonna 1898. Myllyn piirustukset teki arkkitehti Waldemar Aspelin, jonka isä oli toiminut johtajana Fiskarsissa vuosina 1859–1882. Rakennusmateriaalit saatiin ruukista. Kuonatiilet olivat jäännöstuote raudanvalmistuksesta, Fiskarsin Valssilaitoksen putlausuunista ja punatiilet tulivat ruukin omalta tiilitehtaalta.

Seudun maanviljelijöiden keskuudessa mylly oli ahkerassa käytössä. Jopa saariston kalastajat toivat jyvänsä vesiteitse ruukin myllyyn jauhettavaksi. Viljan jauhamisen lisäksi valmistettiin esimerkiksi höyryvalssattuja kauraryynejä. Höyryvoimaa saatiin höyrykoneesta, jota kutsuttiin lokomobiiliksi. Niitä käytettiin voimanlähteenä maataloudessa 1950-luvulle saakka.

Aina vuoteen 1940 asti maksettiin osa työntekijöiden palkasta luontaisetuuksina, kunnes viljaa alettiin säännöstellä. Myllyssä oli kaksi suurta tulliarkkua, joista toinen oli rukiille ja vehnälle ja toinen kauralle. Jokaista jauhettua hehtolitraa kohden otettiin ruista tai vehnää viisi litraa arkkuun. Jokainen hehtolitra kauraa kerrytti arkkuun neljä litraa. Aina kuukauden viimeisenä päivänä arkut tyhjennettiin ja mylläri sai joka kymmenennen mitan eli kymmenen prosenttia kokonaismäärästä. Tämä makasiinipojan tekemä maksu oli perinpohjainen ja arvokas seremonia, jota tilanhoitaja ja mylläri valvoivat tarkasti. Jos arkut olivat täpötäydet, niin myllärin osuus oli suuri, silloin hän saattoi tarjota myllyn viljantoimittajille kahvit ja ryypyn kotonaan. Myllyn kannattavuuden pystyi näkemään possujen ja hyötyeläinten määrästä myllärin tilalla. Arkkujen sisältö oli yhtä arvokasta kuin raha ja niinpä arkut olivat lukittuina usealla isolla riippulukolla. Avaimet säilytettiin ruukinkonttorissa.

Myllyn toiminta loppui vuonna 1958. Sen jälkeen rehuvilja jauhettiin vasaramyllyllä puimalassa. Loput vietiin Tammisaaren tai Mustion myllyyn jauhettavaksi.

Museon kokoelmissa on kaksi mittaa, joita käytettiin jauhojen mittaamiseen luontaisetuja maksettaessa. Myös ruisarkun lukko on museon kokoelmissa.

Myllärit 1800-luvulla:
1813–14  Abraham Rajalin, syntynyt vuonna 1769 
1815–20 Gustaf Ljungqvist, synt. 1782
1828–29  Israel Rönndahl, synt. 1780 Lohjalla 
1830–36  Carl Bergström, synt. 1801 Kirkkonummella
1837–43 Gustav Nyqvist, synt. 1803 Janakkalassa 
1844–46  Henrik Gabrielsson, synt. 1825 Karjalohjalla
1847–00  Gustaf Lindgren, synt. 1866 Siuntiossa

Myllärit 1900-luvulla:
1900–10 Karl Theodor Lindgren, synt. 1866
1911–29 Karl August Dahlman, synt. 1870 Mustiolla 
1932–      Uno Alfred Kaliio, synt. 1889 Uudellakirkolla
1940– Väinö Mikael Kallio, synt. 1889 Uudellakirkolla
1940–58          Kauko Ilmari, synt.1917

Lähde- ja kirjallisuusluettelo:

Julkaisemattomat lähteet:
Arkistomateriaalia, Fiskarsin mylly. Fiskarsin yhtiön historiallinen arkisto
Fiskarsin mantalikirjat, (1940-1950). Pohjan paikallisarkisto
Haastattelu, Fiskars muistelu, LBA 13. Pohjan paikallisarkisto
Kirje Fiskarsin maatalousosastolta (1950). Fiskarsin museo
Näyttelyteksti myllystä (1998). Fiskarsin museo.
Sähköposti, Margaretha Gripenberg (13.3.2013). Fiskarsin museo.

Internet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lokomobiili