Tutki & Opi > Digimuseo > Fiskarsin Ruukki sodasta teollisuuteen

Fiskarsin Ruukki sodasta teollisuuteen

Voit tutustua elämään Fiskarsin ruukissa vuosina 1940-1970 lukemalla artikkelit sekä käymällä museon uudistetussa näyttelyssä Leski & Poikamies Slaggbyggnadenin vintillä.

Slaggbyggnaden rakennettiin vuonna 1842 ympärillä sijaitsevien pajojen työläisten ruokalaksi. Myöhemmin taloa käytettiin myös asuinrakennuksena. Alakerrassa asui kolme perhettä ja vintissä yleensä yksittäisiä asukkaita, esimerkiksi leskiä ja poikamiehiä. Viimeiset asukkaat muuttivat ulos vuonna 1970, josta lähtien rakennus oli yli kymmenen vuotta tyhjillään.

Fiskars toisen maailmansodan aikana

Sotavuosien 1939–1945 aikana yksityiset tehtaat, kuten Fiskars, olivat valtiollisen valvonnan alaisina. Tehtaiden valmistamia tuotteita tarvittiin sodassa. Fiskarsin terästuotanto valjastettiin kokonaan puolustusvoimien tarpeisiin.

Lue lisää: Fiskars toisen maailmansodan aikana

Fiskars värdshus ja kauppa

Vaikka kaupankäynti oli vielä 1800-luvun alussa rajoitettu kaupunkeihin joilla oli tapulioikeudet, kuten Tammisaareen, onnistui ruukinpatruuna Johan Jacob von Julin saada luvan tavaroiden tuontiin omalla laivalla Pohjankuruun.

Lue lisää: Fiskars värdshus ja kauppa

Fiskarsin mylly

Tiedetään, että Fiskarsissa on ollut mylly jo ennen ruukin perustamisvuotta 1649. Nykyinen mylly rakennettiin vuonna 1898. Myllyn piirustukset teki arkkitehti Waldemar Aspelin,

Lue lisää: Fiskarsin mylly

Lesket Fiskarsin ruukissa

Ahkerat ja taitavat sepät saattoivat saada palkkion kassasta, joka perustettiin vuonna 1828 vuorikäräjien yhteydessä. Samaan aikaan tehtiin päätös, että vuorikäräjiin kuuluvilla pitäisi olla seppäkassa.

Lue lisää: Lesket Fiskarsin ruukissa

Metsätyö Fiskarsissa

Fiskars omisti suuria maa-alueita, 25.000–30.000 hehtaaria jo 1800-luvulla. Metsä oli tärkeä hiilen tuottamiseksi ja hiilellä oli ratkaiseva rooli ruukin toiminnan ylläpitämisessä.

Lue lisää: Metsätyö Fiskarsissa

”En halua lehmänmaitoa, haluan Fiskars-maitoa”

Ruukinpatruuna Johan Jacob von Julin oli uranuurtaja suomalaisessa maataloudessa 1800-luvun alkupuolella. Hän otti haltuunsa aikaisemmin vuokralla olleet maat ja järkevöitti maataloutta muun muassa ottamalla käyttöön vuoroviljelyn.

Lue lisää: ”En halua lehmänmaitoa, haluan Fiskars-maitoa”

1960- ja 1970-luvun uudet tuulet

Muovista oli 1960-luvulla tullut yleinen materiaali jokapäiväisessä elämässä. Myös Fiskars-yhtiö panosti 1960-luvun alussa muoviteollisuuteen. Fiskarsin muovivalikoima koostui muun muassa uusista sähkön jakokeskuksista,

Lue lisää: 1960- ja 1970-luvun uudet tuulet