Tutki & Opi > Digimuseo > Fiskarsin Ruukki sodasta teollisuuteen > Fiskars toisen maailmansodan aikana

Fiskars toisen maailmansodan aikana

Sotavuosien 1939–1945 aikana yksityiset tehtaat, kuten Fiskars, olivat valtiollisen valvonnan alaisina. Tehtaiden valmistamia tuotteita tarvittiin sodassa. Fiskarsin terästuotanto valjastettiin kokonaan puolustusvoimien tarpeisiin. Teräksestä valmistettiin osia erilaisiin ammuksiin ja ampumatarvikkeisiin. Lisäksi tehtaissa porattiin kranaatinkuoria ja tehtiin kranaatinpohjia. Vaikka tuotteiden kysyntä olikin suurta, Fiskarsille aiheutti taloudellisia vaikeuksia toisen maailmansodan aikana raaka-aineiden, koneiden, työkalujen, polttoaineen ja työvoiman puute.

Fiskars ei varsinaisesti ollut sodankäynnin alueena, mutta tietyt tapahtumat herättivät huolta ruukkilaisten keskuudessa. Koska Hanko oli sota-aluetta, lensivät pommikoneet Fiskarsin yli ja ruukin asukkaat etsivät turvaa mm. maakellareista. Helmikuussa 1940 pommikoneet ampuivat kohti kahta henkilöä, jotka olivat ajamassa lantaa Gästerbyn pelloille. Monet ruukkilaiset pelkäsivät venäläisiä vakoojia eli desantteja etenkin sen jälkeen, kun Inkoosta löydettiin desantti vuonna 1941.

Pula-aika
Raaka-aineiden puute toisen maailmansodan aikana johti Suomessa elintarvikkeiden ja muiden hyödykkeiden säännöstelyyn vuosina 1939–1954. Säännöstely toimi siten, että elintarvikkeiden tuottajien, kuten Fiskarsin maatalousosaston, piti luovuttaa tietty määrä raaka-aineita kansanhuollon haltuun. Kuluttajille jaettiin ostokortteja, joilla he saattoivat ostaa rajoitetun määrän tuotteita valtion osoittamista kaupoista. Kortilla olivat mm. sokeri, kahvi, jauhot, voi, maito, liha ja kananmunat. Myös kenkien, vaatteiden ja saippuan myyntiä säännösteltiin. Tehokkaan ja toimivan maatalouden ansiosta Fiskars pystyi sekä elättämään ruukkilaiset että toimittamaan huomattavasti suurempia määriä elintarvikkeita, mitä luovutusvelvollisuus sisälsi.

Luovutusvelvollisuus vuonna 1946
Fiskarsin velvollisuus  376 490 yksikköä
Toimitukset yhteensä  835 098 yksikköä

Sodan jälkeen
Sodan jälkeen Fiskars valmisti tuotteita sotakorvausten maksamiseksi. Sotakorvausten organisoitu suorittaminen kartutti taitoja, loi erikoisosaamista ja tuki uuden tekniikan kehittämistä. Fiskars-yhtiö koki nousun metalliteollisuuden alalla ja kehittyi suurkonserniksi, joka koostui seitsemästä yrityksestä. Fiskars Oy:n emoyritykseen kuului vuonna 1949 Fiskarsin ruukki ja konepaja, auratehdas ja hienotaepaja, Pohjankurun jousitehdas, Åminneforsin teräs- ja valssilaitos, Skogbyn höyrysaha ja Inhan ruukki. Konserniin kuului myös Oy Billnäs Ab, Oy Ferraria Ab, Suomen Pultti Oy, Salon sähkö- ja Konetehdas sekä Rauman naulatehdas.

Yksi menestyneimmistä tuotteista oli Fiskarsin aura. 1940-luvulla auroja valmistettiin 13 000 kappaletta vuodessa, mikä oli riittävästi Suomen tarpeisiin. Markkinoiden uusia tuotteita olivat traktorivetoinen aura ja uudisraivausaura.

Asuttaminen sodan jälkeen
Vuonna 1945 tuli voimaan maanhankintalaki, jonka tarkoituksena oli auttaa asuttamaan sodassa evakuoitu väestö ja kotiutetut rintamamiehet. Lain mukaan yli 100 hehtaarin tilojen piti luovuttaa 45 % ja 800 hehtaarin suurtilojen 80 % maastaan asutustoimintaa varten. Jotta Fiskars olisi menettänyt ruukin toiminnalle välttämättömän tärkeitä maitaan niin vähän kuin mahdollista, osti yhtiö korvausmaata ja raivasi uutta maata. Erikoisviljeltyä maata ei tarvinnut luovuttaa, ja siksi Fiskarsissa viljeltiin tupakkaa, kumivoikukkaa, öljy- ja lääkekasveja. Vuonna 1950 asutustoiminta oli saatettu loppuun. Jäljellä oli vielä omien työntekijöiden auttaminen kotien rakentamisessa lohkomalla tontteja ja myöntämällä korkovapaita lainoja. Uudet asuinalueet tyyppitaloineen eli rintamamiestaloineen nousivat Gästerbyhyn, Åminneforsiin ja Pohjankuruun.

Lähde- ja kirjallisuusluettelo:

Carlson, C.E: Fiskars 350 (1999)
Holmström, Laura: Minnen från Fiskars  (1994)
Klevdal, Nils (Red.): Fiskars i dag och för 300 år sedan (1949)
Takeva, E.A: Fiskarsin maatalous ja karjanhoito (1945)

Internet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Elintarvikkeiden_s%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6stely…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maanhankintalaki
http://www.veteraanienperinto.fi/svenska/siiviilit/frame/siviili_FR_8.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tyyppitalo

Julkaisemattomat lähteet:
Haastattelu, Fiskars muistoja, LBA 32, Pojo lokalhistoriska arkiv
Sähköposti, Margaretha Gripenberg (11.3.2013). Fiskarsin museo