Tutki & Opi > Digimuseo > Johan Jacob von Julin+Fiskars=200 vuotta

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 200 vuotta siitä, kun Johan Jacob ”John” Julin osti Fiskarsin ruukin. John Julinia on kutsuttu Fiskarsin toiseksi perustajaksi. Fiskarsin museo huomioi merkkivuoden julkaisemalla vuoden aikana kirjoituksia Julinin elämästä ja teoista.

Johan Jacob Julin syntyi vuonna 1787 Oulussa, jossa hänen isänsä toimi apteekkarina. Hänen isänsä, Johan Julin, oli muuttanut Ouluun Uppsalasta. Alun perin Julinin suku on lähtöisin Ruotsista Julita-nimisestä pitäjästä, josta tulee nimi Julin. Johan Jacob Julinin äiti Albertina Karberg oli oululaisen apteekkarin tytär. Johan Jacob sai aluksi yksityisopetusta, jonka jälkeen hän meni Oulun triviaalikouluun. Hän aloitti apteekkarin opinnot isänsä opissa ja vuonna 1810 hän suoritti apteekkarin tutkinnon. Myös hänen veljensä oli apteekkari, ja molemmista tuli uuden kotikaupunkinsa Turun merkkihenkilöitä. Mutta se onkin sitten toinen tarina, johon palaamme ensi kerralla.

Apteekkarin tutkinnon suoritettuaan John Julin osti Turun akatemian apteekin. Hänen liiketoimensa sujuivat hyvin. Muutamaa vuotta myöhemmin Johnin isä osti toisen apteekin Turusta ja muutti Oulusta Turkuun. Isän kuoleman jälkeen vuonna 1820 veli Erik otti hoitaakseen isän apteekin. Erik Julin menestyi ja hänestä tuli Turussa merkkihenkilö. John Julin meni kesällä 1813 naimisiin oululaisen lapsuudenystävän Lise Keckmanin kanssa. Avioliitosta tuli onnellinen mutta lyhyt. Lise menehtyi lapsivuoteeseen vuonna 1815, ja muutamaa kuukautta myöhemmin myös tytär Emma kuoli. Korkea lapsikuolleisuus ja puutteellinen sairaanhoito olivat tuon ajan vitsauksia, joihin Julin törmäsi myös myöhemmissä elämänvaiheissaan.

John Julinista tuli leski 28-vuotiaana, jonka jälkeen hän valitettavasti menetti myös pienen tyttärensä Emman. Unohtaakseen murheensa Julin lähti läheisten kannustamana matkalle Saksaan. Matkan aikana hän tutustui teolliseen vallankumoukseen, joka oli Euroopassa paljon pidemmällä kuin Suomessa. Julin tutustui matkan aikana moniin uutuuksiin, jotka hän toi myöhemmin Suomeen. Englannissa hän asui Lontoon lähellä teologian tohtori Lindsayn luona, joka oli kotoisin Skotlannista. Myöhemmin John Julin meni naimisiin Lindsayn tyttären Emilyn kanssa, jota kutsuttiin myös Emiliaksi.

Englannin matkoillaan John Julin tutustui Emilia Lindsayhin, jonka kanssa hän meni naimisiin 1821. Pari asui Turussa vuoteen 1828 kunnes he yliopiston ja akatemian apteekin muuton myötä muuttivat Helsinkiin, jossa he eivät viihtyneet. John Julin oli vuonna 1822 ostanut Fiskarsin ruukin, jossa pari vietti kesät. Vuonna 1829 Julinit muuttivat Helsingistä vakituisesti Fiskarsiin. Emiliasta tuli juuri valmistuneen Kivitalon (Kivimuurin) ensimmäinen emäntä. Pari sai yhteensä viisi lasta, joista neljä menehtyi pienenä. Kun poika Emil syntyi, koki Emilia traagisen kohtalon ja menehtyi lapsivuoteeseen.

John Julin oli todellinen edelläkävijä. Tekniikan lisäksi hän oli kiinnostunut monista muista aihealueista. Hän sai monet tekniikkaan liittyvät ideansa joko ulkomaan matkoiltaan tai lukemalla tekniikan alan lehtiä. Julin yritti jo vuonna 1819 perustaa höyrylaivavarustamon, 14 vuotta ennen kuin Suomen ensimmäinen höyrylaiva edes rakennettiin. John Julinin Fiskarsiin perustama konepaja oli Suomen ensimmäinen. Konepaja valmisti koneiden osia kasvavan teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 1838 valmistui Suomen viides höyrylaiva Helsingfors, jossa oli ensimmäisen kerran kokonaan Suomessa valmistettu koneisto. Laiva oli valmistettu Fiskarsin konepajalla. John Julin oli edelläkävijä myös muilla aloilla, mm. 1822 hän perusti Suomen ensimmäisen säästöpankin Turkuun. Hän oli myös mukana käynnistämässä koulutoimintaa. Lisää kouluista ensi kerralla.

Englannin matkoillaan John Julin tutustui Bell-Lancaster-kouluun, jossa pisimmälle edistyneet oppilaat opettivat nuorempia. 1820 Julin perusti maan ensimmäisen Bell-Lancaster-koulun Turkuun. Julinin toimesta Fiskarsin koulurakennusta aloitettiin rakentamaan vuonna 1826. Koulutoiminta käynnistyi 1832 väliaikaisessa rakennuksessa. Vuonna 1833 otettiin käyttöön uusi koulurakennus, joka tänä päivänä tunnetaan kellotornirakennuksena. Kaikkien tuntema torni pystytettiin rakennukseen 1830-luvun lopulla ja vuodesta 1842 alkaen Könnin kello numero 9 on näyttänyt aikaa ruukkilaisille. Koulu oli toiminnassa vuoteen 1872 saakka, jolloin toiminta järjestettiin uudelleen kansakouluksi. Vuonna 1928 koulu jaettiin suomen- ja ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsinkielinen koulu suljettiin vuonna 1971 vähäisen oppilasmäärän vuoksi.

John Julin oli jo lapsuudenkodissaan tutustunut hyväntekeväisyyteen, ja hänen kiinnostuksensa yhteiskunnan huono-osaisten auttamiseen seurasi häntä läpi elämän. Julin esitteli Suomessa ensimmäisten joukossa säästöpankkien toimintamallin, joka antoi ihmisille mahdollisuuden parantaa elämäntilannettaan. Fiskarsissa Julin panosti ruukkilaisten terveyteen sekä rakennutti uusia työläisasuntoja, kuten Peltorivin punaiset asuintalot ja Ruukinkadun kasarmit. Julinin aloitteesta Fiskarsiin palkattiin ruukinlääkäri. Slaggbyggnaden rakennettiin ruokalaksi, jotta konepajan työntekijöiden ei tarvinnut syödä ruokaansa keskellä likaista työpajaa. Ensi kerralla tutustutaan konepajaan ja muihin John Julinin Fiskarsiin tuomiin ideoihin.

John Julin huomasi nopeasti että hän tarvitsee valimon. Tuohon aikaan kaikki koneiden osat tilattiin Ruotsista, ja tähän Julin halusi muutoksen. Valimo aloitti toimintansa 1827 ja uusi valimorakennus valmistui 1836. Vuotta myöhemmin rakennettiin konepaja, joka valimon tavoin oli Suomen ensimmäinen. Konepaja ja valimo sijaitsivat yläruukissa, josta tuli Fiskarsin raskaan teollisuuden keskus. Alaruukkiin, missä toiminta alkoi 1600-luvulla, Julin rakennutti hienotaepajan ruotsalaisen mallin mukaan. Suomen ulkopuolelta tulleen työvoiman avulla hienotaepajan toiminta alkoi C.L. Engelin suunnittelemassa rakennuksessa 1832. Sakset olivat alusta alkaen mukana valikoimassa, mihin kuului myös veitsiä, haarukoita, partaveitsiä ja linkkuveitsiä. Kautta aikojen konepajan myydyin tuote oli hevosvetoinen aura, sillä Julin oli kiinnostunut maatalouden kehittämisestä.