Fiskarsin innokkaat urheilijat
Fiskarsin ruukin asukkaat olivat aktiivista ja seurallista porukkaa. Jo 1880-luvulta on aineistoa urheiluaktiviteeteista ja ensimmäiset yleisurheilukisat pidettiin 15.8.1880. Patruuna Johan Jacob von Julinin pojanpoika John Lindsay von Julin oli itse innokas ja menestyksellinen urheilija, joka järjesti eri lajien kilpailuja. Valitettavasti urheilu koitui hänen kohtalokseen vuonna 1893. Vain 27-vuotias Lindsay ponnisteli painonnostokilpailuissa liikaa ja illalla kannettuaan kihlattunsa yläkertaan hänen saamansa vahingot pahenivat ja hän menehtyi niiden seurauksena.
Lindsay von Julin
Ruukissa oli ajan myötä muodostunut kaksi suurempaa urheilijaryhmittymää. Neribrukare eli alaruukkilaiset olivat innokkaita yleisurheilijoita ja oppibrukare eli yläruukkilaiset puolestaan harrastivat voimistelua. Voimistelijat urheilivat Fiskars Gymnastikklubin alaisuudessa ja vapaaurheilijat Blixt-yhdistyksen alla. Blixt ei kuitenkaan ollut rekisteröitynyt viralliseksi urheiluyhdistykseksi. Näin ollen siihen kuuluvat jäsenet eivät voineet ottaa osaa kotimaisiin kisoihin. Tämän takia useat Fiskarsin pojat kilpailivat Karis Idrottsklub KIK:n nimellä.
Vuosisadan vaihteen aikana oli Fiskarsin ruukissa vielä valloilla yhteiskunnallista kerrostumista, joka muodosti kuiluja ala- ja yläruukkilaisten sekä eri työläisryhmien välille. Kun vuonna 1915 ala-ja yläruukkilaiset päättivät yhdistää voimansa yhteisien urheiluseuran alla, pienenivät nämä sosiaaliset kuilut. Uusi urheiluyhdistys koostui lähinnä ruotsinkielisistä virkamiehistä ja ensimmäisessä kokouksessa oli jo yli 100 jäsentä ja kahden viikon jälkeen 202. Tämä oli suuri määrä ottaen huomioon että tuohon aikaan Fiskarsin ruukin pajoilla työskenteli noin 350 henkeä. Nimeksi valittiin Fiskars Gymnastik- och Idrottsförening eli FGIF ja osallistujamaksulla pääsi mukaan yhdistykseen. FGIF kuului Finlands Svenska Idrottsförbundet:tiin mikä tarkoitti että Fiskarsin urheilijat pystyivät nyt osallistumaan kotimaisiin ja kansainvälisiin kilpailuihin sekä edustamaan Suomea jopa olympialaisissa. Vuonna 1930 pudotettiin gymnastik pois nimestä joten jäljelle jäi FIF. Yhdistyksen toiminta hiipui 1980-luvulla, ruukin teollisen toiminnan hiljentyessä. Sen sijaan ruukissa toimii edelleen vuonna 1947 perustettu suomenkielinen urheiluseura, Fiskarin työväenurheilijat FTU-47, nykyään Fiskarin urheilijat FU-47.
Monipuoliset lajit
FGIF:n lajeiksi yleisurheilun ja voimistelun rinnalla on eri aikoina kirjattu laaja valikoima lajeja kuten nyrkkeily, paini, miekkailu, jalkapallo, käsipallo, hiihto, mäkihyppy, uinti, suunnistus ja pyöräily ja mukana oli myös teatterijaosto, jolla oli erillinen johtaja.
Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Anttila, joka vaikutti myöhemmin myös Suomen Painiliiton johtajana. Johtokunnassa oli myös muutama nainen, mikä oli urheilupiireissä tuohon aikaan harvinaista. Johtokuntaan kuului muun muassa Laura Holmström, joka oli myös mukana perustamassa Fiskarsin museota.
Urheilutoiminnassa oli mukana myös monta aktiivista naista, vaikka heitä harvemmin mainitaan yhdistyksen historiikeissä. Naiset kunnostautuivat muun muassa suunnistuksessa, missä heidän joukkueensa voitti useammin kuin miesten. Fiskarsin tytöt hyppäsivät rohkeina jopa mäkeä, silloin kun muut naiset eivät sitä juuri harrastaneet.
Urheilukenttä
Yhdistyksen alkuaikoina olivat jäsenet harjoitelleet torilla ja koululla mutta 12.8.1917 pantiin alulle urheilukentän rakennus. Kenttä rakennettiin suurin voimanponnistuksin, joihin jäsenet joutuivat osallistumaan talkootyön merkeissä. Avajaispäivänä pidettiin uudella urheilukentällä yleisurheilun piirinmestaruuskisat, jossa ruukin omat pojat olivat voitokkaita.
Toinen uudempi ja parempi urheilukenttä rakennettiin vuonna 1934. Rahaa kentän rakennusta varten kerättiin arpajaisilla ja järjestämällä juhlia. Yhdistys sai myös valtionapua ja avustuksia Fiskars-yhtiöltä, Pohjan kunnalta ja von Julinien suvun jäseniltä niin, että varoja oli yhteensä 160 000 mk.
Voitokkaat fiskarsilaiset
FGIF:n jäsenet olivat voittaneet useita piirinmestaruuskisoja niin talvi- kuin kesäurheilulajeissa, mutta ensimmäinen kultamitali ja Suomen mestaruus tuli vasta vuonna 1928 kun Uuno Suomalainen voitti kultaa yhdistetyn suomenmestaruuskilpailuissa. 1920-luvulla mäkihyppy nousi suosituimmaksi lajiksi Fiskarsissa ja ruukin mäkikisoihin saapui satapäinen yleisö. Kesälajeissa ruukin virkamies Albert Winter nousi suomenmestariksi ja asetti monta uutta ennätystä nimiinsä mm. kuulantyönnössä, kolmiloikassa ja viisiottelussa. Yrjö Kivivirta puolestaan hyppäsi vuonna 1931 suomenmestaruuden mäkihypyssä.
Alf Lindblad oli tunnettu aitajuoksija joka vuonna 1938 voitti vapaaurheilun suomenmestaruuden. 1950-luvulla yksi Suomen lupaavimmista juoksijoista oli Tor Lönnqvist. Hänen uransa loppui kuitenkin lyhyeen sairastumisen takia. Kuulantyöntäjä Reijo Ståhlberg pääsi ensimmäisenä FIF:läisenä edustamaan Suomea Olympialaisissa vuonna 1976. Vuonna 1980 hän ylsi Moskovan Olympialaisissa neljännelle sijalle.
Tanskalainen William Olsen saapui Fiskarsiin1940-luvulla käsipallo bagaasissaan ja toi näin mukanaan lajin, josta muodostui Länsi-Uudenmaan suosikkiurheilulaji. Aktiivinen FIF:n urheilija oli myös Erik Eriksson, joka oli ollut kova urheilemaan jo kouluiästä lähtien. Erikssonilla oli hyvä heittokäsi ja hänen heiniään oli varsinkin keihäänheitto. Mutta onpa hän saanut nimen myös maalikuninkaana käsipallossa. Eriksson oli aktiivinen urheilija vielä myös seniori-iässä.
Lähteet ja kirjallisuus:
Westerholm, Kurt. Fiskars IF 75 år 1915-1990. (1990)
Pihlgren, Gösta. 60-vuotishistoriikki v. 2007. Fiskarin Urheilijat -47 ry. (2007)
Pohjan paikallishistoriallinen arkisto
PLA Fiskars hembygdsförening r.f. arkisto. Lehtileikekokoelma.
PLA Fiskars idrottsförening (FIF) arkisto. (1915-1990)
PLA Fiskarin urheilijat (FU-47) arkisto (1947-1987)