1980-luvulla taiteilijat alkoivat löytää tiensä hiljentyneeseen ruukkiin. Yksi syy oli 1980-luvulla Kuparipajassa järjestetyt Expohja-näyttelyt. Taiteilijat inspiroituivat vehreästä ruukista ja ruukin läpi virtaavasta joesta. Osa taiteilijoista löysi ruukkiin omia reittejään ja etsi sopivaa taloa yhdessä Pohjan kunnanjohtajan Kalle Lindqvistin kanssa. Osa taas tuli ruukkiin Fiskars Oy:n varatoimitusjohtaja Ingmar Lindbergin asuttamishankkeen myötä.
Entinen hienotaepaja oli suuressa roolissa, kun ruukin teollisuus loppui ja tilalle tuli taide. 1980-luvulla rakennusta alettiin kutsua kuparipajaksi. Kuparitaonta oli loppunut Fiskarsissa jo kauan sitten ja vanha kuparihytti oli muutettu hienotaetehtaaksi. Pohjan ruukkiasunnot osti osana Fiskarsin ja Billnäsin kiinteistöjen kauppaa vuonna 1984 myös kuparipajan. Näyttelytoiminta alkoi kuparipajassa, ja sama rakennus on siitä lähtien toiminut myös osuuskunta Onoman näyttelytilana. Kun Expohja-näyttelyt taloudellisista syistä loppuivat, ei ruukissa järjestetty vähään aikaan näyttelyitä. Tauko ei kuitenkaan ollut pitkäaikainen.
Vuoden 1993 lopussa ryhmä fiskarsilaisia kokoontui suunnittelemaan näyttelyä kuparipajaan. Työryhmään kuului Barbro Kulvik, Antti Siltavuori, Timo Vesara, Kari Virtanen ja näyttelysihteeriksi valittu Marketta Miettinen. Näyttelyä suunniteltiin suurella innolla. Näyttely sai nimen ”1. näyttely” ja siihen osallistui 32 taiteilijaa, muotoilijaa ja käsityöläistä. Näyttelystä tuli menestys, sillä siellä vieraili 7800 maksanutta kävijää ja suosio antoi esimakua tuleville vuosille.
Toiminnan kasvaessa tarvittiin järjestynyt toimintatapa, ja valinnaksi tuli osuuskunta. Idean äitiä on pidetty Satu Tammista. Jo pari vuotta näyttelyapulaisena toiminut Erik Båsk valittiin toiminnanjohtajaksi. Osuuskunta perustettiin 1996. Jäsenmäärä kasvoi nopeasti. Perustamishetkellä osuuskunnassa oli 30 jäsentä, mutta jo vuoden päästä jäsenmäärä oli kaksinkertaistunut. Jotta pääsi jäseneksi osuuskuntaan, piti asua Fiskarsissa tai harjoittaa siellä elinkeinoaan. Jäsenten kesken vallitsi tasainen jakauma taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten kesken.
Yhteistyö Fiskars-yhtiön kanssa oli tiivistä alusta alkaen ja yhtiön varatoimitusjohtaja Ingmar ”Inko” Lindberg valittiin osuuskunnan puheenjohtajaksi. Osuuskunta avasi käsityö- ja taidekaupan uudelleen kunnostettuun kellotornirakennukseen. Barbro Kulvik ehdotti liikkeen nimeksi OMA, mutta nimi oli jo käytössä Valion maitotuotteilla. Kulvik ehdotti että nimen eteen lisätään ON, jolloin nimeksi tuli ONOMA. Nimi kuvaa loistavalla tavalla osuuskunnan toimintaideaa.