Artikkeleita ruukin lähihistoriasta
Lue Fiskarsin ruukin lähihistoriasta vuosilta 1960–1990, jolloin teollisuus hiipui ja taiteilijayhteisö aloitti toimintansa. Artikkelit liittyvät Loppu=Alku – Fiskarsin ruukki teollisuudesta taiteeseen -teemanäyttelyyn.
Teollisuus muuttaa pois Fiskarsista
Tehdastoiminnan siirtyminen pois Fiskarsista ei tapahtunut yhdessä yössä eikä ollut riippuvainen vain yhdestä päätöksestä. Tapahtumasarjaan vaikutti Fiskars-yhtiön rakennemuutokset, jotka olivat sidoksissa ympäröivään yhteiskuntaan.
Lue lisää: Teollisuus muuttaa pois FiskarsistaArki Fiskarsissa
Ajan myötä arkielämä Fiskarsissa muuttui vähitellen. Työpaikkojen kadotessa ruukki hiljeni. Väestö eläköityi ja nuoret muuttivat pois, mikä vaikutti Fiskarsin palveluihin.
Lue lisää: Arki FiskarsissaRakennukset Fiskarsissa
Fiskarsin ruukki ei soveltunut modernin teollisen toiminnan rakentamiseen. Viimeisimmät Fiskarsin ruukkiin rakennetut tehtaat olivat saksihalli ja traktoriaurojen kokoamishalli. Tänä päivänä nämä rakennukset tunnetaan nimillä lipputankohalli ja veitsitehdas.
Lue lisää: Rakennukset Fiskarsissa“Pohjan Kalle” ja “Inko”
Pohjan kunnanjohtajana aloitti 1969 Karl-Erik Lindqvist, jota kutsuttiin myös nimellä ”Pohjan Kalle”. Pohja oli edelleen teollisuuspaikkakunta mutta muutokset tuulet olivat jo alkaneet puhaltaa.
Lue lisää: “Pohjan Kalle” ja “Inko”1960- ja 1970-luvun uudet tuulet
Muovista oli 1960-luvulla tullut yleinen materiaali jokapäiväisessä elämässä. Myös Fiskars-yhtiö panosti 1960-luvun alussa muoviteollisuuteen. Fiskarsin muovivalikoima koostui muun muassa uusista sähkön jakokeskuksista,
Lue lisää: 1960- ja 1970-luvun uudet tuuletOnoma
1980-luvulla taiteilijat alkoivat löytää tiensä hiljentyneeseen ruukkiin. Yksi syy oli 1980-luvulla Kuparipajassa järjestetyt Expohja-näyttelyt. Taiteilijat inspiroituivat vehreästä ruukista ja ruukin läpi virtaavasta joesta.
Lue lisää: OnomaKäsintehdyn paperin reseptikirja
Tomasbölen paperimyllystä se alkoi Vuonna 1667 Suomeen perustettiin ensimmäinen paperimylly Tomasbölen virran varrelle noin 8 km linnuntietä Fiskarsista lounaaseen. Perustaja, piispa Johannes Gezelius tarvitsi kotimaista paperia kirjapainoonsa Turkuun.
Lue lisää: Käsintehdyn paperin reseptikirja