Täällä voit tutustua Fiskarsin höyryveturiin, Pikku-Pässiin, ja kapearaiteisen Fiskarsin radan historiaan.
1800-luvulla maailma muuttui nopeasti – ja myös Suomessa teollisuus alkoi vähitellen näkyä arjessa. Fiskarsin ruukissa syntyi ideoita, joilla oli merkittävä rooli maan teknisessä kehityksessä. Täällä rakennettiin Suomen ensimmäinen höyrykone, ja täällä kulki myös ensimmäinen moottorikäyttöinen kapearaiteinen veturi, Pikku-Pässi.
Tämä sivu kokoaa yhteen kertomuksia ajasta, jolloin höyryvoima, kekseliäisyys ja sinnikkyys veivät kehitystä eteenpäin. Historiallisten tapahtumien kautta voit seurata, miten ihmiset, koneet ja ympäristö muovasivat ainutlaatuisen osan Fiskarsin ja Suomen teollista perintöä.
Tervetuloa tutustumaan tarkemmin – jokainen tarina on pala suurempaa kokonaisuutta.
Teollistuminen, höyryvoima ja Fiskarsin ruukki
Maailmassa tapahtui 1800-luvulla mullistavia teollisia muutoksia. Myös Suomi, joka aiemmin oli vahvasti riippuvainen maanviljelystä, alkoi hitaasti mutta varmasti muuttua teolliseksi yhteiskunnaksi.
Read more about Teollistuminen, höyryvoima ja Fiskarsin ruukkiPikku-Pässin tuonti Saksasta
Pikku-Pässi tuotiin Fiskarsiin Saksasta Krauss-tehtaan Suomen edustajan Axel von Knorringin Teknisen Toimiston kautta. Tilauksesta kirjoitettiin muun muassa Teknikern-lehdessä 1.3.1891 numerossa 5. Toimisto oli avattu Helsingissä vuonna 1890,
Read more about Pikku-Pässin tuonti SaksastaPikku-Pässin tekniset tiedot
Pikku-Pässin valmistusnumero on 2517/1891, vaikka veturi rakennettiin jo vuonna 1890. Sen raideleveys on 750 mm, ja se painaa alle 6 tonnia. Veturi pystyi kulkemaan 15–20 km/h:n nopeuksilla.
Read more about Pikku-Pässin tekniset tiedotAlbert von Julin – Teollisuusjohtaja, joka laittoi Fiskarsin raiteille
Albert von Julin, syntynyt 22. joulukuuta 1846 Pohjassa, oli merkittävä liikemies ja teollisuusjohtaja. Hänen isänsä, John von Julin, osti Fiskarsin ruukin vuonna 1822 ja oli yksi 1800-luvun vaikutusvaltaisimmista teollisuusvaikuttajista Suomessa.
Read more about Albert von Julin – Teollisuusjohtaja, joka laittoi Fiskarsin raiteillePikku-Pässin henkilöstö
Fiskarsin kapearaiteisella rautatiellä työskenteli ihmisiä, joilla oli sekä tietoa että taitoa pitää juna liikkeessä. Veturinkuljettajalla oli keskeinen rooli – hänen täytyi ymmärtää höyrykattilan toiminta ja kyetä hallitsemaan veturia kaikissa tilanteissa.
Read more about Pikku-Pässin henkilöstöPikku-Pässin matkustajat
Vaikka Pikku-Pässiä käytettiin pääasiassa tavarakuljetuksiin Fiskarsissa, se tuli myös osaksi ihmisten elämää työn ulkopuolella. Joskus se toimi matkustajajunana, vaikka säännöllisestä henkilöliikenteestä ei ole varmaa tietoa.
Read more about Pikku-Pässin matkustajatFiskarsin rata
Ennen Fiskarsin rataa kuljetusten hoito Fiskarsin ja Pohjankurun välillä perustui kärryihin, hevosiin, härkiin, lauttoihin tai veneisiin. Verrattuna Pikku-Pässiin nämä menetelmät olivat huomattavasti hitaampia.
Read more about Fiskarsin rataYksi veturi, kaksi ruukkia, lukemattomia muistoja
Autoliikenteen kehittyessä päätettiin vuonna 1952 lopettaa rautatieliikenne Fiskarsin radalla. Se oli muuttunut kannattamattomaksi ja vanhanaikaiseksi, ja korvattiin lopulta kuorma-autoilla. Viimeinen kerta, kun Pikku-Pässi kulki Fiskarsin läpi,
Read more about Yksi veturi, kaksi ruukkia, lukemattomia muistojaLähteet ja lisää luettavaa
Tältä sivulta löydät lähteitä ja lisää lukemista höyryvetureista, rautateiden historiasta ja viehättävistä kapearaiteisista junista. Olitpa sitten utelias aloittelija tai kokenut junaharrastaja, löydät varmasti kiinnostavaa luettavaa suomeksi,
Read more about Lähteet ja lisää luettavaa